Muutetaanko maakuntaa vai kehitetäänkö Hämettä?

14.03.2019

Maan hallituksen kyky viedä läpi suuria uudistuksia ei tällä kertaa riittänyt. Mutta maailma ei kaatunut ja eteenpäin mennään. Taakse jätetty löytyy edestä ja Hämeen päättäjien on ratkaistava kysymys oman maakunnan pärjäämisestä ja hallinnosta.

Jo alkaneissa keskusteluissa sekoittuu keskenään maakunnan asiat ja sairaanhoitopiriin asiat. Sosiaali- ja terveys vie toki yli puolet kuntien resursseista, mutta maakuntien päätehtävä on alueen elinvoimasta huolehtiminen.

Jos Riihimäestä, Lopesta, Hausjärvestä ja Hyvinkäästä tehtäisiin yksi kaupunki olisi kyseessä Suomen 10. suurin kunta noin 90 000 asukkaalla. Uudellamaalla olisimme sijalla 4. Lisäksi tulee muistaa, että Uudenmaan kunnat ovat hyvin erilaisia ja erot valtavia kuihtuvien etäisten kuntien ja metropolialueen välillä. Pidän todennäköisenä, että meitä odottaisi siinäkin vaihtoehdossa jonkinlainen statistin asema.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on toteuttanut vuodesta 2010 lähtien joka toinen vuosi kuntien yritysilmastoa mittaavaa selvitystä. Hämeenlinnan seutu oli kaksi vuotta sitten sijalla 3 ja tuoreessa selvityksessä sijalla 12. Lahti löytyy sijalta 13, Riihimäki ja Hyvinkää eivät ole päätyneet 25 parhaan listalle lainkaan. Helsinki on sijalla 4. Mittauksen pohjalla ovat kovat tilastomuuttujat 2/3 painolla ja yrittäjien vastaukset 1/3 painolla.

Yrittäjät painottavat kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyttä, yritysten tasapuolista kohtelua toimitila- ja rahoitusratkaisuissa sekä yritysmyönteistä ilmapiiriä. Tärkeää on myös yritysten mahdollisuus osallistua kuntapalveluiden tuottamiseen. Kun nämä ovat kunnossa seuraa siitä terve kuntatalous. Mielestäni nämä tekijät eivät riipu maakunnan nimestä ja asiat edistyvät kun toimeen tartutaan.

Maakunnan elinvoiman ja sairaanhoitopiirin toiminnan sekoittaminen keskenään ei tuota tulosta. Riihimäen seutukunnalla on kismittänyt se, että uuden Assi sairaalan suunnittelussa ei ole kuunneltu riihimäkeläisiä riittävästi. Kriittisyydelle löytyy siis hyvä perustelu, onhan kyseessä näiden kuntien näkökulmasta jättihanke.

Sairaanhoitopiiri on toki tärkeä osa ihmisten palveluita. Mutta vaativan erikoissairaanhoidon tuottamista ei pidä suunnitella etäisyyksien perusteella vaan esimerkiksi osaamisen tason ja kustannusten kautta. Näitä palveluita tarvitaan ihmiselämässä silloin tällöin ja kyse ei ole lähipalveluista. Paljon palveluita tarvitsevien osalta on tärkeää, että taksit kulkevat silloin kun niitä tarvitaan. Sitä paitsi terveydenhuoltolaki antaa oikeuden valita julkisten yksiköiden sisällä rajoista riippumatta.

Kanta-Hämeen tulee tehdä mahdollisimman aktiivista yhteistyötä kaikkiin suuntiin elinvoimakysymyksissä. Maakuntaratkaisut ja sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen yhteistyön kysymykset niin perus- kuin erikoistasolla tulee tehdä faktojen pohjalta. Mitään sellaista selvitystä, josta ne olisivat löydettävissä asukkaiden edun näkökulmasta tarkasteluna, ei ole vielä käytettävissä. Siispä ensin pitää tutkia ja sitten vasta hutkia!