Aino Närkki Aamupostissa: Perinteisen perhepolitiikan rinnalle tarvitaan uusia konsteja

31.10.2018

Kansanedustaja Päivi Räsänen on oikealla asiallaan kirjoittaessaan ennätyksellisen alhaisesta syntyvyydestä (AP 29.10.2018). Kyseessä on syvä muutos, jolla on erittäin merkittävät vaikutukset Suomen talouteen ja työvoimaan sekä teollisuudessa että palveluissa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut vuodesta 2011 lähtien Suomessa eniten työllistävä toimiala, jonka piirissä on lähes 20 % koko työvoimasta ja jo nyt on selvää, että hoitajien puute tulee olemaan lähivuosien suuri haaste. Syntyvyyden dramaattinen lasku on erittäin vakava asia ja haasteesta ei tulla selviämään perinteisen perhepolitiikan keinoin.

Vuonna 2017 Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,49. Se on ollut eräissä Euroopan maissa jo hetken aikaa alle kriittisen 1,3 rajan. Suomi on tällä hetkellä samalla tiellä, jos syntyvyytemme jatkaa laskuaan ja sen lisäksi suljemme rajoja työperäiseltä maahanmuutolta. Ruotsissa vastaava luku on 1,85 (2016). 40 % Pohjoismaiden lapsista syntyy ruotsalaisiksi. Ruotsin kohtalaisen hyvän tilanteen taustalla on ennakkoluuloton asenne työperäistä maahanmuuttoa kohtaan ja perhe-politiikan tasa-arvo. Ruotsissa ei kysytä miten helpotetaan naisten osallistumista työelämään, siellä kysytään miten miesten ja naisten olisi helpompi yhdistää työ ja perhe-elämä.

Välttääksemme taantuvan talouden ja sitä kautta taantuvan yhteiskunnan on toimenpiteisiin ryhdyttävä pian ja uudella tavalla. Ehdotuksen mukainen perheille maksettava erillinen tuhannen euron lapsiraha on toki viesti positiivisesta asenteesta, mutta se riitä motivoimaan tämän hetken ensisynnyttäjiä, jotka ovat yleensä 30 ikävuoden ylittäneitä.

Lisäksi tulee muistaa, että osa naisista ei tänä päivänä halua lapsia. Taustalla on esimerkiksi pohdintaa kulutuksen hillitsemisestä ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä.

Lukujen kääntämiseksi positiiviselle uralle tarvitaan lapsiperheiden verotuksen perkaamista, perhevapaajärjestelmien joustavoittamista ja lapsiperheiden etuuksien tason tarkistamista. Päivähoitopalveluiden saatavuutta ja laatua tulee korottaa palvelusetelijärjestelmällä, jotta perheille taataan aito valinnanmahdollisuus viedä lapsensa oman arkensa näkökulmasta parhaimpaan päiväkotiin. Palvelusetelillä järjestetty päivähoito on kunnille edullisempaa kuin oma tuotanto ja näin palvelua pystytään tarjoamaan entistä useammalle. Kotihoidon tuki sopii varmaan osalle perheistä, mutta sen avulla ei syntyvyyttä nosteta. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole lainkaan kotihoidon tukea, mutta lapsiperheiden etuudet ovat kokonaisuutenaan korkeammat kuin Suomessa.

Työvoiman saatavuuden turvaaminen on välttämätöntä, jotta yhteiskunnan pyörät pyörivät. Tuotannollinen työn tuloksilla rahoitetaan palveluita. Kun tekijät ja veronmaksajat vähenevät on myös tuotannon tehostamiseen kiinnitettävä huomiota. Robotit ja tekoäly ovat siis osaltaan hyvinvoinnin asialla ja riihimäkeläisinä voimme olla ylpeitä siitä, että kotikaupunkimme on tekemässä robotiikasta perusopetuksen oppiainetta vuoden 2019 opetussuunnitelmiin.

Lue myös: Lisää elinvoimaa Riihimäen seudulle - nuoret naiset tervetuloa